Joskus kauan, kauan sitten, kun Lemmes oli vielä nuori, ihmiset kirjoittivat toisilleen kirjeitä – siis käsin – ja soittelivat toisilleen tahtoessaan kuulla kuulumisia. Nykyään käytössä ovat Facebook, sähköposti ja tekstiviestit, ja voi sitä, joka erehtyy puhelimessa kyselemään kuulumisia! Yleisin vastaus on kiukkuinen sähähdys: "Kato plokist!" Kaipa sitä Lemmeskin joutuu siis blogia kirjoittamaan, jotta saa samalla tavalla kiukkuisesti sähistä.

Tästä blogista tulee säännöllisen epäsäännöllisesti päivittyvä ruuanlaittoblogi. Lemmes on nimennyt tämän kesän projektikseni ruuanlaiton opettelun, joten tekstiä tullee muutaman kerran viikossa. Lemmes leipoo kerran, kaksi viikossa – ja toivon mukaan muutakin kuin sitä iänikuista pullaa. :D

Joskus, ajan ja energian riittäessä, Lemmes saattaa innostua jakamaan ajatuksiani uskontoihin (joskaan ei uskoon) ja kirjallisuuteen liittyen sekä tietty saarnaamaan, miten ennen kaikki oli paljon, paljon paremmin. Lemmes yrittää myös opetella kunnolliseksi naisihmiseksi Marttojen malliin – ts. Lemmeksestä tulee isona yhden naisen kotitalousihme. Satunnaisia käsitöitä ja sekalaisia kodinhoitotekstejä saattaa täten myös ilmaantua.

Mikäkö tämä blogi sitten oikeastaan on?
Yhden nuorehkon naisen epätoivoinen yritys todistaa, että kaikki nykynuoret eivät ole niin toivottomia kuin saattaisi olettaa.